DATAKESKUKSEN DIGITALISOINTI

Kirjoittaja: Daniel Braden-Astbury
Kirjoittajan tehtävänimike: Head of Global Data Center Practice, STANLEY Security.

Vaikka datakeskuksen toiminnot ovatkin kiistatta digitaalisia, samaa lähestymistapaa ei aina sovelleta itse datakeskuksen rakentamiseen. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, miten digitalisoimalla datakeskuksen suunnittelu- ja rakentamisprosessi, voidaan saavuttaa merkittäviä etuja etenkin turvallisen ympäristön varmistamisessa ja datakeskuksen toiminnan käynnistämisen nopeuttamisessa.

Tiedonnälkäisen maailman ruokkiminen

Syntyvän datan määrä ja sen keskeinen rooli nykyaikaisessa taloudessa ovat varmistaneet, että datakeskusten kysyntä jatkaa kasvuaan. Tärkeimmät julkistetut tilastot ennustavat, että vuoden 2021 loppuun mennessä datakeskusten IP-liikenne saavuttaa 20,6 zetatavua (ZB) vuodessa, mikä tarkoittaa 25 prosentin keskimääräistä vuotuista kasvua (CAGR) vuoden 2016 6,8 ZB/v:sta. Datakeskusten rakennusmarkkinoiden arvioitu arvo vuoteen 2025 mennessä olisi siis noin 57 miljardia dollaria.

Datakeskusten toiminta voidaan konfiguroida eri tavoin, ja niiden koko voi vaihdella usein pienemmistä reunapalveluista, jotka laajentavat verkon reunaa pilvipalveluihin ja toistavat välimuistissa olevaa sisältöä paikallisille loppukäyttäjille, suuriin hyperskaalaisiin, erittäin suurten palveluntarjoajien ylläpitämiin datakeskuksiin.

Mikä ei muutu, on modulaarisen lähestymistavan kasvava suosio suunnittelussa ja rakentamisessa. Entistä virtaviivaisempien rakentamismallien käyttöönotto voi nopeuttaa rakennusprosessia, jolloin se voi myös entistä paremmin vastata eksponentiaalisen tietovarastointikapasiteetin tarpeen kasvun aiheuttamaan kysyntään.

Rakentamisen virtaviivaistaminen BIM-mallinnuksella

Rakennuksen tietomalli (Building Information Modelling, BIM) on elintärkeä tekijä näiden projektien onnistumisessa ja nopeudessa, ja prosessia nopeuttavasta ja virtaviivaistavasta BIM-kypsyysmallista onkin voimakkaasti tulossa alan standardi. Liiketoiminnan jatkuvuuden takaamisessa avainasemassa olevilta tiloilta edellytetään turvallisen ympäristön varmistamista, ja siksi turvallisuus on keskeinen ominaisuus kaikissa datakeskushankkeissa. Kuitenkin vain hyvin harvalla turvapalvelutoimittajalla on minkäänlaista BIM-kyvykkyyttä tai sertifikaattia, kuten BIM Taso 2.

Turvallisuus upotettuna tietomalliin

Tietomallin käyttäminen datakeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa varmistaa, että myös turvallisuusjärjestelmän suunnittelu on huomioitu. Tietomallin käyttäminen esimerkiksi CCTV-järjestelmän suunnittelussa tuo erityisiä etuja, sillä tietomallin avulla voidaan nähdä kameran näkymä, sen polttoväli sekä mahdolliset katvealueet tai esteiden sijainnit. Näin turvajärjestelmien suunnittelu on erittäin tehokasta, ja eri urakoitsijoiden samaan tilaan tekemien järjestelmäasennusten mahdolliset yhteentörmäykset voidaan selvittää etukäteen. Se myös edistää sujuvaa ja nopeaa asennusta, sillä mallin avulla asentaja tietää täsmälleen, mihin laitteet työmaalla asennetaan, jolloin asennukset tehdään kerralla oikein, eikä asentajan tarvitse ratkaista odottamattomia asennusongelmia asennustyön aikana.

Myös COBie-tiedonsiirtomallin (Construction Operations Building Information Exchange) käyttöönotto BIM-tasolla 2 on korvaamaton laitehallinnassa, ylläpidossa ja päivityksissä: sen avulla luetteloidaan kaikki turvallisuusjärjestelmän osat ja niiden sijainnit pienintä laitetta myöten luetteloidaan. Mikäli jokin laite on korvattava uudella, osanumeron etsimiseksi ei tarvitse käydä läpi useita tiedostoja, vaan se löytyy välittömästi. Laitteet on listattu selvästi, joten vaihdot ja päivitykset voidaan sujuvan toiminnan varmistamiseksi suunnitella ennalta. Myöskään vaihdokset avainhenkilöstössä eivät aiheuta ongelmia, sillä turvallisuusjärjestelmän tiedot ovat valtuutetun henkilöstön saatavilla järjestelmässä eikä vain yksittäisen henkilön päässä tai tietokoneella olevassa tiedostossa.

Digital Twin -virtuaalimalli

BIM-tietomallin sisällä myös "digital twin" -virtuaalimalli on saamassa suosiota. Näin koko rakennus toteutetaan ensin tietokoneella, jolloin simulaatiot, testaus ja tarvittaessa korjaukset voidaan tehdä virtuaalimallissa. Tällöin mahdolliset virheet on huomattavasti helpompi korjata ennen kuin rakennuksen todellinen rakentaminen alkaa. Turvallisuuteen liittyvä esimerkki datakeskusympäristössä voisi olla ylimääräisen tukiaseman lisääminen. Virtuaalimallia käytettäessä lisäyksen vaikutukset esimerkiksi virransaantiin, kulunvalvontaan, evakuointisuunnitelmiin ja lämmityskustannuksiin nähdään välittömästi.

Vaikka tietomallit ja virtuaalimallit varmasti auttavat virtaviivaistamaan rakentamisen suunnitteluvaihetta, datakeskusten kasvavan kysynnän rakentamisnopeudelle ja datakeskusten koolle asettamat odotukset luovat väistämättä paineita.

Suunnittelun standardointi eri datakeskusten välillä voi auttaa tässä haasteessa ja vähentää arkkitehtien, rakennusten omistajien, urakoitsijoiden ja muiden suunnitteluun osallistuvien sidosryhmien välillä käytävää edestakaista keskustelua. Se voi myös vähentää kriittisten komponenttien hankintaan liittyvien viivästysten ja epäselvyyksien riskiä suurissa hankkeissa.

Joustavuus ja palvelun käynnistämisen nopeuttaminen eri kokoisissa ja usean toimipisteen toiminnoissa

Multi-site- ja campus-tyyppisissä datakeskuksissa standardoitu lähestymistapa turvallisuuden ja kiinteistön suunnitteluun yleisesti voi tuoda merkittäviä etuja. Joustavuus on erittäin tärkeää datakeskuksille, ja se voidaan saavuttaa eri tavoin toteutetuissa konfiguraatiossa. Mikäli yhdessä toimipisteessä on kaksi tai useampi alemman tason datakeskusta, yhdistettyjen toimipisteiden joustavuus voidaan saavuttaa tiiviillä yhteyksillä, jolloin tuloksena on suurempi joustavuus kuin perinteisillä yksittäisillä toimipisteillä. Jaettujen verkkojen käyttöönotto useissa itsenäisissä datakeskuksissa voi tuottaa hajautettujen toimipisteiden joustavuuden useiden asynkronisesti kytkettyjen instanssien kautta. Pilvipohjaisen joustavuuden saavuttamiseksi tilojen tiivis yhdistäminen suurilla kaistanleveyksillä ja kuituyhteyksillä voi vähentää käyttökatkojen mahdollisuutta.

Kun pohditaan fyysistä turvallisuutta eri tavoin toimivissa ja erikokoisissa datakeskuksissa, haasteeksi nousee turvallisuusprosessien ja teknologiastandardien määrittely siten, että ne ovat riittävän ketteriä tähän vaihtelevien olosuhteiden toimintaympäristöön, ja samalla tarjoavat mitattavaa ja muuttumatonta turvallisuutta oikealla kustannustasolla. Tietomallista voi olla tässäkin hyötyä, sillä sen avulla suunnitelmia voidaan "testata" eri tavoin konfiguroiduissa ja erikokoisissa tiloissa. Yhdessä vahvan hankejohtamisen ja samalla tavoin toimivien palvelukumppaneiden kanssa tällaiset kumppanuudet voivat lyhentää uuden kapasiteetin käyttöönottoa jopa 5 kuukaudella.

 

Riskejä karttavan alan tarpeisiin vastaaminen

Datakeskuksiin kohdistuu useita fyysisiä tai kyberkeinoja käyttäviä turvallisuusuhkia. Siksi ei olekaan yllätys, että datakeskusala on yksi sekä teknologisesti kehittyneimmistä, että eniten riskejä karttavista aloista. Kun kumppanina on turvallisuusyritys, joka ymmärtää aidosti tietomalleja ja kuinka niiden käyttö voi edistää kokonaisvaltaista näkemystä tehokkaaseen turvallisuuteen ja turvallisuuden virtaviivaistamiseen, datakeskusten omistajat ja operaattorit voivat herättää suunnitelmat eloon, samoin kuin niiden mitattavat toimintaan ja kustannuksiin liittyvät tehokkuudet.

 

Lue lisää datakeskusten turvallisuudesta ja lataa ilmainen "Tulevaisuuden datakeskuksen turvaaminen" -raporttimme